Normit ja ohjeet 2019

Palkansaajan ansionmenetys

Korvattavaa vahinkoa on mm. palkka erilaisine lisineen, luontoisedut, erilaiset yrityksen toiminnan tulokseen sidotut vuosipalkkiot ja optiot. Huomattava on kuitenkin, että kulukorvausluontoiset verovapaat suoritukset kuten päivärahat ja kilometrikorvaukset eivät ole korvattavaa ansionmenetystä.

Korvattavaa vahinkoa voi syntyä myös, jos työkyvyttömyydestä aiheutuu, että myöhemmin jokin sosiaalietuus maksetaan pienempänä kuin se olisi maksettu, ellei vahinkoa kärsinyt olisi ollut liikennevahingon johdosta työkyvytön etuuden määrän kannalta vaikuttavaan aikaan.

Korvattavaa vahinkoa on ns. suojatyöstä ja rangaistuslaitoksessa työskentelystä saatavan ansion menettäminen liikennevahingossa saadun vamman johdosta.

Ansionmenetyksen korvauksella on tarkoitus korvata saamatta jääneen tulon aiheuttama taloudellinen menetys. Sen sijaan esimerkiksi ansaitun vuosiloman pitämisen estyminen ja virkistyksen menetys tai vastaava ei ole liikennevakuutuksesta korvattavaa vahinkoa.

Lyhyt tai rikkonainen työura voi olla syynä ansionmenetyksen arvioimiseen. Palkkatyössä toimivien kohdalla on kuitenkin tavallisempaa turvautua vahinkoa edeltäneiden 3-5 vuoden keskiarvoon ansionmenetyksen määrittelyssä. Keskiarvolaskelmaa laadittaessa on vertailuvuosien ansiot muutettava vahinkovuoden tasoon niin kuin laissa eräiden liikennevahingonkorvausten sitomisesta palkkatasoon määrätään.

Keskiarvoja ei kuitenkaan voida käyttää, jos työsuhde ja tulotaso ovat vakiintuneet. Tässä tapauksessa jatkuvankin korvauksen pohjana on ansiotaso välittömästi ennen vahinkoa.

Työelämässä lyhyen aikaa toimineen henkilön ansionmenetyksen määrää arvioitaessa otetaan huomioon työkokemuksen lisääntymisen aiheuttama todennäköinen ansiotason nousu. Jos vahinkoa kärsinyt ei ollut vahingon sattuessa vielä valmistunut ammattiinsa, otetaan hänen odotettavissa olleen ammattinsa mukainen urakehitys ja siihen liittyvä ansioiden kohoaminen huomioon ansiomenetyskorvausta määriteltäessä.

Kausivaihteluiden johdosta ansionmenetyksen korvaus voidaan määrätä eri ajanjaksoilta erisuuruiseksi. Näin menetellään, jos vahinkoa kärsineen menettämän ansiotulon määrä tai muut korvauksen määräämiseen vaikuttavat olosuhteet ovat eri aikoina erilaiset.  Näin menetellään erityisesti, jos työkyvyttömyys on tilapäistä.

Palkansaajan tilapäisestä työkyvyttömyydestä aiheutuva ansionmenetys

Ohimenevän ansionmenetyksen korvaaminen perustuu yleensä jälkikäteisarvioon eli jo syntyneen vahingon toteamiseen palkkatodistusten, verotusasiakirjojen tai muun vastaavan aineiston perusteella.

Pääsääntönä on, että ohimenevä ansionmenetys korvataan vahinkoa kärsineen välittömästi ennen vahinkoa saamien tulojen suuruisena. Ohimenevän työkyvyttömyydenkin kohdalla voidaan ansionmenetyksen korvaus joutua määrittämään eri ajanjaksoilta erisuuruisena. Näin on esimerkiksi silloin, kun vahinkoa kärsinyt oli määräaikaisessa työsuhteessa vammautuessaan ja määräaika päättyy työkyvyttömyysaikana. Tässä tapauksessa määräaikaisen työsuhteen päättymisen jälkeistä aikaa arvioidaan jo solmitun uuden sopimuksen tai muiden todennäköisten vaihtoehtojen pohjalta.

Joissakin tapauksissa ansionmenetys voidaan korvata sosiaalietuuksien suuruisena. Näissä tapauksissa otetaan huomioon sosiaalietuuksien mahdolliset määräaikaiset vaihtelut.

Osa-aikaeläkkeellä olevan vahinkoa kärsineen työkyvyttömyyden pitkittyessä yli 300 arkipäivän, sovelletaan samaa korvausperiaatetta, joka on selostettu palkansaajan pysyvästä työkyvyttömyydestä aiheutuvaa ansionmenetystä koskevassa esityksessä.

Ohimenevän ansionmenetyksen korvauksesta vähennetään ns. työntekijämaksut näiden kulloisenkin määrän suuruisina niissä tapauksissa, joissa korvaus perustuu työnantajan ilmoitukseen tai muuhun selvitykseen vahinkoa kärsineen todellisesta palkkatulosta. Kyseistä vähennystä ei pääsääntöisesti tehdä sen kuukauden jälkeen, jona työkyvyttömyyden alkamisesta on tullut kuluneeksi 24 kuukautta. (24 kuukauden sääntöä sovelletaan 1.1.2006 ja sen jälkeen sattuneisiin liikennevahinkoihin)

Työttömyysetuuden perusteella suoritettavasta korvauksesta ei vähennetä ns. työntekijämaksuja.

Tulonhankkimisesta aiheutuneita tavanomaisia kuluja ei vähennetä ansionmenetyskorvauksesta.

Katso liikennevahinkolautakunnan soveltamisohje 3/2012.

Palkansaajan pysyvästä työkyvyttömyydestä aiheutuva ansionmenetys

Liikennevahingon perusteella maksettava jatkuva ansionmenetyksen korvaus perustuu lääketieteelliseen ja oikeudelliseen arvioon siitä, että vahinkoa kärsinyt on pysyvästi estynyt ansaitsemasta tuloja työskentelemällä.

Laskelma ansionmenetyksestä laaditaan työkyvyttömyysasteen ja vahinkoa kärsineen tapauskohtaisen ennen liikennevahinkoa vallinneen ansiotason perusteella määritellyn, niin sanotun vuosiansion avulla.

Vuosiansio määritellään tapauskohtaisten selvitysten perusteella ensisijaisesti työnantajan antamien palkkatietojen perusteella, kun vahinkoa kärsineellä on pysyvä ja vakituinen työsuhde, eikä ansiotasossa ole tapahtunut huomattavia muutoksia. Vuosiansio voi myös perustua vahinkovuoden tai sitä edeltävän vuoden verotustietoihin.

Laskelmassa voidaan käyttää useamman vuoden (3-5) verotustietojen keskiarvoa vain, jos vahinkoa kärsineen vuosituloissa on ollut vähäistä suurempia vaihteluita. Keskiarvon käyttämisellä on tarkoitus estää vuosiansion määräytyminen poikkeuksellisten vuosien perusteella todellisesta ansiotasosta poikkeavaksi.

Verotustiedot ovat kuitenkin tarpeen, että voidaan tarkistaa ovatko tulot vaihdelleet sillä tavoin, että vuosiansio pitäisi määrittää useamman vuoden tulojen keskiarvon perusteella. Verotustietojen hankkimisesta ja säilyttämisestä on kerrottu kohdassa Yleistä ansionmenetyksen korvaamisesta.

Osa-aikaeläkkeen saamisen edellytyksenä on muun ohessa, että eläkkeensaaja saa eläkkeen ohella tietyn määrän ansiotuloja osa-aikaisesti työskentelemällä. Jos vahinkoa kärsinyt on työkyvyttömäksi tullessaan osa-aikaeläkkeellä, päättyy hänen osa-aikaeläkkeensä 300 arkipäivän kuluttua työkyvyttömyyden alkamisesta (yhdenmukainen sairausvakuutuslain mukaisen 300 päivän päivärahakauden kanssa). Näin ollen osa-aikaeläkkeellä olleen vahinkoa kärsineen ansionmenetyksen korvaukseen on 300 arkipäivän kuluttua työkyvyttömyyden alkamisesta luettava työtulojen menetyksen lisäksi hänen saamatta jäävän osa-aikaeläkkeensä määrä.

Jatkuva ansionmenetyksen korvaus perustuu yleensä ainakin osaksi arvioon. Tämän vuoksi kyseistä korvausta ei voida yleensä määrittää ehdottomalla tarkkuudella. Koska ansionmenetyksen korvaaminen perustuu aina arvioon, ei ns. työntekijämaksujen vähentäminen jatkuvasta korvauksesta yleensä ole perusteltua.