Normit ja ohjeet 2021

Syyllisyydenjako. Väistämisvelvollisuus. Eriarvoiset väylät.

LV 06/553 lautakunnan istunto

A ja B kuljettivat ajoneuvojaan erään kauppakeskuksen pysäköintialueella. A ajoi autollaan pysäköintiruutujen välistä ajoväylää pitkin ja B puolestaan pitkin keskiväylää, jolta erkanee erilliset ajoväylät pysäköintiruutuihin ajamista varten. Ajoväylien risteyksessä ajoneuvot törmäsivät yhteen.

Vakuutusyhtiö X katsoi, että kokoomaväylän ja pysäköintiruutujen välisen ajoväylän luonne on selvästi erilainen ja näin ollen ne ovat eriarvoiset. A oli tullessaan pysäköintiruutualueelta kokoomaväylälle jättänyt noudattamatta tieliikennelain 14 § 3 momentissa kerrottua väistämisvelvollisuuttaan. Näin ollen vakuutusyhtiö X katsoi, ettei vahinko ollut aiheutunut B:n tuottamuksesta eikä hän ollut toiminut liikennesääntöjen vastaisesti. Tämän vuoksi yhtiö ei korvannut B:n ajoneuvon liikennevakuutuksesta A:n ajoneuvolle aiheutuneiden vaurioiden korjauskustannuksia.

A pyysi liikennevahinkolautakunnalta lausuntoa katsoen, ettei tieliikennelain 14 § 3 momenttia voida soveltaa puheena olevan kauppakeskuksen pysäköintialueella.

Vakuutusyhtiö X totesi vastineessaan liikennevahinkolautakunnalle, että B oli ajanut pysäköintialueella olevaa ajoväylää, jolta erkanee erillisiä ajoväyliä ajoneuvojen pysäköintiruutuihin ajoa varten. Näiden erillisten väylien päihin on sijoitettu pysäköimispaikkaa osoittava liikennemerkki nro 521 sekä ajoneuvojen sijoitusta pysäköintipaikalla osoittava liikennemerkki nro 521 a. B:n käyttämän väylän varrella ei ole pysäköintimahdollisuutta. A oli tullut B:n käyttämälle ajoväylälle alueelta, joka on liikennemerkein osoitettu, ajoradan ulkopuolella oleva ajoneuvojen pysäköintiin varattu alue. A:n ja B:n käyttämien ajoväylien välinen eriarvoisuus on ilmeinen ja näin ollen tapahtumapaikalla noudatetaan tieliikennelain 14 § 3 momenttia. Tämän vuoksi A:n olisi tullut väistää B:n ajoneuvoa.

A:n ajoneuvolle liikennevakuutuksen myöntänyt vakuutusyhtiö Y totesi omassa vastineessaan, että vahinkoilmoitusten ja piirrosten perusteella tapahtumapaikkana olleella pysäköintialueella olevien ajoväylien eriarvoisuus ei ole yhtä ilmeinen kuin tieliikennelain 14 §:n 3 momentissa tarkoitettu. Alueella ei ole väistämisvelvollisuutta koskevia liikennemerkkejä. Pysäköintiruudukoiden päissä on B:n vahinkoilmoituksen mukaan ollut pysäköintiä ilmaisevat liikennemerkit. Edellä mainituilla perusteilla yhtiö Y katsoi, että B oli ollut väistämisvelvollinen A:n kuljettamaan ajoneuvoon nähden ja että B oli yksin tuottamuksellaan aiheuttanut liikennevahingon.

LAUTAKUNNAN LAUSUNTO

Liikennevakuutuslain 1 §:n 1 momentin mukaan liikennevakuutuksesta korvataan moottoriajoneuvon liikenteeseen käyttämisestä aiheutunut henkilö- tai omaisuusvahinko.

Liikennevakuutuslain 8 §:n 1 momentin mukaan milloin moottoriajoneuvon aiheuttama liikennevahinko on kohdistunut toiseen moottoriajoneuvoon, ei vahinkoa korvata ensiksi mainitun ajoneuvon vakuutuksesta, jollei vahinko ole aiheutunut sen omistajan, kuljettajan tai matkustajan tuottamuksesta tai siitä, että ajoneuvon kulku tai sijoitus oli liikennesääntöjen vastainen tahi että ajoneuvo oli puutteellisessa kunnossa.

Tieliikennelain 14 §:n 1 momentin mukaan risteystä lähestyessään kuljettajan on noudatettava erityistä varovaisuutta. Hänen on väistettävä samanaikaisesti muuta tietä oikealta lähestyvää ajoneuvoa. Lainkohdan 14 §:n 3 momentin mukaan kuljettajan on aina kuitenkin väistettävä muuta liikennettä, jos hän on tulossa tielle pihakadulta, pihasta, pysäköintipaikalta, huoltoasemalta tai muulta vastaavalta alueelta taikka polulta, tilustieltä tai muulta vähäiseltä tieltä tai moottorikelkkailureitiltä.

Lautakunta katsoi, että pysäköintialueella ajoväylien risteyksissä tapahtuvien liikennevahinkojen arvioinnissa lähtökohtana on tieliikennelain 14 §:n 1 momentin säännös, jonka mukaan kuljettajan on risteystä lähestyessään väistettävä risteystä samanaikaisesti oikealta lähestyvää ajoneuvoa. Kyseisestä pääsäännöstä voidaan poiketa vain silloin, kun pysäköintialueella olevien ajoväylien eriarvoisuus on siinä määrin ilmeinen, että väylien keskinäinen suhde voidaan rinnastaa tieliikennelain 14 §:n 3 momentissa tarkoitettuun tilanteeseen.

Käytettävissä olevan selvityksen perusteella B oli kuljettanut autoaan pitkin ajoväylää, jonka varrella ei ole pysäköintiruutuja, kun taas ajoväylien risteykseen B:n autosta katsottuna oikealta tullut A oli kuljettanut autoaan pysäköintiruutujen välistä ajoväylää pitkin.

Lautakunta katsoi, että kyseisellä pysäköintialueella olevien ajoväylien luonteessa ei ole ainakaan merkittävää eroa. Kyseessä olevalla pysäköintialueella ei ole kuvattu olevan väistämisvelvollisuutta koskevia liikennemerkkejä. Vakuutusyhtiö X:n korvauspäätöksen mukaan pysäköintiruudukoiden päihin on asetettu pysäköintiä ilmaisevat liikennemerkit (nrot 521 ja 521 a).

Lautakunta totesi, että ajoväyliä ei voida pitää tieliikennelain 14 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla ilmeisen eriarvoisina yksin sen perusteella, että toinen ajoväylistä kulkee pysäköintiruutujen välissä, kun taas toiselta ajoväylältä ei ajeta pysäköintiruutuihin. Kyseisessä tapauksessa ajoväylät eivät ole olleet tieliikennelain 14 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla ilmeisen eriarvoiset. Tämän vuoksi B oli ollut velvollinen väistämään ajoväylien risteyskohdassa oikealta tullutta A:n kuljettamaa henkilöautoa. B oli siten aiheuttanut kyseisessä tapauksessa liikennevahingon yksin tuottamuksellaan laiminlyötyään väistää ajoväylien risteyskohtaan oikealta saapunutta A:n kuljettamaa henkilöautoa.

Lautakunta suositti, että vakuutusyhtiö X korvaisi A:n kuljettaman auton vauriot B:n autolle myönnetystä liikennevakuutuksesta.

Lautakunta oli yksimielinen.