Normit ja ohjeet 2021

Liikenteeseen käyttäminen. Korvattavuus.

LV 08/1804 lautakunnan istunto

Säiliöautolla toimitettiin polttoöljyä eräälle kiinteistölle. Viisi vuorokautta myöhemmin havaittiin, että polttoöljy oli purettu väärään, käytöstä jo kolme vuotta aikaisemmin poistettuun säiliöön. Polttoöljyä oli vuotanut säiliöstä betonilattialle ja lattian läpi maaperään. 

Säiliöauton liikennevakuutusyhtiö eväsi kiinteistön omistajan vaatimuksen kiinteistölle aiheutuneen öljyvahingon korvaamisesta katsoen, että vahinko oli aiheutunut puheena olevan kiinteistön puolella olevasta syystä. Vanha, käytöstä poistettu öljysäiliö olisi pitänyt saattaa sellaiseen tilaan, ettei täyttäminen siihen onnistu. Kieltokyltti ei myöskään ollut kuljettajan havaittavassa paikassa.

Lausuntopyynnössään kiinteistön omistaja katsoi, että vakuutusyhtiön korvauspäätös ei ole liikennevakuutuslain mukainen. Moottoriajoneuvon liikenteeseen käyttämisestä aiheutunut henkilö- ja omaisuusvahinko tulee korvata ajoneuvoa varten otetusta liikennevakuutuksesta. Moottoriajoneuvon liikenteeseen käyttämiseen katsotaan kuuluvan kaikki se, mikä on kyseiselle moottoriajoneuvolle luontaista toimintaa. Varsinaisen ajosuoritteen lisäksi liikenteeseen käyttämiseksi on vakiintuneesti luettu mm. ajoneuvon kuormaaminen, kuorman purkaminen ja tavaran kuljetus, mikäli moottoriajoneuvo on rakennettu juuri näitä tehtäviä varten. Oikeuskäytännössä liikenteeseen käyttämistä on tulkittu laajasti ja katsottu, että mikäli vahinko tapahtuu ajoneuvon kuorman purkamisen yhteydessä, niin kysymyksessä on liikenteeseen käyttämisestä aiheutunut vahinko. Kyseinen vahinko on aiheutunut ajoneuvon kuorman purkamisen yhteydessä ja on siten katsottava liikennevahingoksi. Vastuuperusteena on ankara vastuu eikä tuottamusarvioinnilla ole vastuuseen merkitystä. Säiliöauto on ollut liikenteessä ja sitä on käytetty tarkoitukseensa eli kiinteistön öljysäiliön täyttämiseen. Ajoneuvon liikenteeseen käyttämisen ja vahingon syntymisen välillä on selkeästi syy-yhteys. Käytöstä poistetun säiliön täyttöaukossa oli muovitettu kyltti, jossa ilmoitettiin sen käytöstä poistosta. Kiire- tms. syistä täyttö tapahtui poikkeuksellisesti naapuritalon piha-alueen kautta, jolloin letkun pituus on saattanut olla esteenä oikean säiliön täyttämiselle. Aikaisempien täyttöjen osalta ei ole ilmennyt ongelmia.   

Vastineessaan vakuutusyhtiö totesi,ettei asiassa ole esitetty sellaista uutta tietoa, joka antaisi aiheen muuttaa lausuntopyynnön kohteena olevaa korvauspäätöstä. Vahinko aiheutui vanhan säiliön syöpyneisyydestä, joten vahinkoa ei voida pitää säiliöauton liikenteeseen käyttämisestä aiheutuneena. Tämän kaltainen riski ei kuulu liikennevakuutuksen korvauspiiriin, vaikka kyseessä onkin kuorman purkamiseen liittyvä vahinko. Purkaminen sinänsä on tapahtunut asianmukaisesti ja ongelmitta. Käytöstä poistetut öljysäiliöt, mikäli ne jätetään purkamatta, on varustettava tulpatuilla täyttöputkilla. Kuljettaja ei kertomansa mukaan havainnut kieltolappua.

LAUTAKUNNAN LAUSUNTO

Liikenteeseen käyttäminen

Liikennevakuutuslain (279/1959) 1 §:n 1 momentin mukaan moottoriajoneuvon liikenteeseen käyttämisestä aiheutunut henkilö- tai omaisuusvahinko, jota jäljempänä sanotaan liikennevahingoksi, korvataan ajoneuvoa varten annetusta liikennevakuutuksesta tämän lain mukaan.  Saman lain 4 §:n mukaan liikennevahinko korvataan, mikäli jäljempänä ei toisin säädetä, moottoriajoneuvon liikennevakuutuksesta, vaikkakaan kukaan ei henkilökohtaisesti ole vahingonkorvausvelvollinen ajoneuvon liikenteeseen käyttämisen perusteella.

Liikennevakuutuksesta korvataan henkilö- ja omaisuusvahingot ankaran vastuun periaatteen mukaisesti. Korvauksen suorittaminen edellyttää kuitenkin sitä, että vahinko on aiheutunut moottoriajoneuvon liikenteeseen käyttämisestä. Liikennevakuutuslaissa ei ole määritetty sitä, milloin kysymys on liikenteeseen käyttämisestä. Liikennevakuutuslain säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessäkään (HE 68/1958 vp s. 8) liikenteeseen käyttämistä ei tarkemmin perustella. Sen sijaan liikennevakuutuslain 2 §:ssä on säädetty siitä, milloin moottoriajoneuvo ei ole liikenteessä. Nyt kysymys ei ole liikennevakuutuslain 2 §:ssä säädetystä tilanteesta.

Moottoriajoneuvon liikenteeseen käyttämisellä tarkoitetaan kaikkea sellaista ajoneuvon käyttämistä, mikä on luonteenomaista sen käyttämiselle sellaiseen tarkoitukseen, johon se on valmistettu. Ajoneuvo on liikennevakuutuslain tarkoittamassa liikenteessä ensinnäkin silloin, kun sitä käytetään henkilön tai tavaran kuljettamiseen tiellä tai sen ulkopuolella. Liikenteeseen käyttäminen ei edellytä vakiintuneen korvauskäytännön mukaan sitä, että ajoneuvo olisi ollut liikkeessä vahingon tapahtuessa. Vahinko voi tulla korvattavaksi liikennevakuutuksesta, vaikka ajoneuvo olisi vahingon sattuessa pysähdyksissä (KKO 1990:159). Myös ajoneuvon kuormaamisen tai kuorman purkamisen yhteydessä tapahtuvat vahingot ovat lähtökohtaisesti aiheutuneet ajoneuvon liikenteeseen käyttämisestä. Vahingon on katsottu aiheutuneen liikenteeseen käyttämisestä myös silloin, kun vahinko on aiheutunut ajoneuvoon nousemisen tai sieltä poistumisen yhteydessä. On huomattava, että liikenteeseen käyttäminen voi olla erilaista henkilöauton, kuorma-auton, moottorikelkan ja muiden moottorikäyttöisten ajoneuvojen osalta.

Edellä kerrotun perusteella on katsottava, että puheena oleva säiliöauto on ollut liikennevakuutuslain 1 §:ssä tarkoitetulla tavalla liikenteessä vahinkohetkellä. Tämän jälkeen arvioitavaksi tulee se, onko korvausta suoritettava liikennevakuutuksesta eli onko syntynyt vahinko syy-yhteydessä säiliöauton liikenteeseen käyttämiseen.

Liikenteeseen käyttämisen ja vahingon välinen syy-yhteys

Ajoneuvon liikenteessä oloa sellaisenaan ei poikkeuksetta voida katsoa liikenteeseen käyttämiseksi. Moottoriajoneuvo saattaa sinänsä olla osallisena vahingossa, mutta vahinko on voinut sattua sellaisesta moottoriajoneuvon käyttömuodosta tai -tavasta tai ominaisuudesta, ettei vahinkoa voida pitää liikennevakuutuslain tarkoittamalla tavalla liikenteeseen käyttämisestä aiheutuneena. Myöskään tavaran kuljettamisesta tai kuorman purkamisesta ei voida yksinomaan päätellä, onko kysymyksessä liikenteeseen käyttämisestä aiheutunut vahinko vai ei.

On mahdollista, ettei liikenteeseen käytön ja vahingon välillä ole korvausvastuuta synnyttävää asiallista ja ajallista syy-yhteyttä. Liikennevahinkona korvattavaksi voivat tulla ainoastaan sellaiset tapahtumat, jotka välittömästi johtuvat liikennevahingosta. Liikennevakuutusjärjestelmä on luotu kattamaan niin sanotun liikenteellisen riskin aiheuttamia vahinkotilanteita. Korvausvastuun syntyminen edellyttää siis syy-yhteyttä vahingon ja ajoneuvon liikenteeseen käyttämisen välillä. Syy-yhteyden arvioinnissa ratkaisevaa on se, onko riski tavanomainen ja tyypillinen moottoriajoneuvon liikenteeseen käyttämiselle vai onko se sille vieras ja niin etäinen, ettei sitä enää voida pitää liikenteeseen käyttämiseen kuuluvana. Lähtökohtana on siis pidettävä sitä, että vahinko on aiheutunut läheisesti moottoriajoneuvon liikkeestä, sijainnista tai muusta siihen liittyvästä niin sanotusta liikenteeseen käyttöön liittyvästä yleisvaarallisesta ominaisuudesta.

Tavaran kuljettamisen, kuormauksen tai kuorman purkamisen yhteydessä sattuvien vahinkojen osalta on liikennevakuutuksen korvauskäytännössä yleensä edellytetty, että vahinkoon on syynä moottoriajoneuvon kuljettajan menettely tässä ominaisuudessa, moottoriajoneuvo tai sen jokin osa, kiinteä laite tai lisälaite, tai ajoneuvon liike tai sijainti. Koska liikennevakuutuslain perusteella korvataan vain liikenteelle tyypillisiä riskejä, eivät esimerkiksi kuorman purkamisessa tapahtuneet toimitusvirheet yleensä oikeuta korvaukseen liikennevakuutuksesta. Samoin on tilanne silloin, kun moottoriajoneuvon käyttö antaa mahdollisuuden kokonaan moottoriajoneuvon käytölle vieraan vahingon aiheuttamiseen.

Käsiteltävänä olevassa tapauksessa säiliöauton kuljettaja oli tuonut öljyä ensin viereisen talon pihaan. Sen jälkeen hän oli vetänyt letkun aidan yli nyt puheena olevan kiinteistön pihaan. Rakennuksen päätyseinässä oli täyttöaukko ja toiminnassa oleva ylitäytön estin. Täyttöaukon käytöstä poistamisesta kertovasta lapusta on esitetty ristiriitaista selvitystä. Tarkastuskertomuksen mukaan täyttöaukkoon oli rautalangalla kiinnitetty "parkkisakon" kokoinen muovitaskussa oleva lappu, jossa kerrottiin, että säiliö oli poistettu käytöstä. Vakuutusyhtiön korvauspäätöksen mukaan säiliöauton kuljettaja oli kertonut, ettei täyttöaukossa ollut kieltokylttiä. Maassa oli ollut lappu, jossa ei kuljettajan mukaan lukenut mitään. Kuljettaja ei vahinkoilmoituksen mukaan ollut havainnut mitään poikkeavaa purkaessaan öljyä. Useita päiviä myöhemmin oli havaittu, että öljy oli purettu käytöstä poistettuun säiliöön, josta öljyä oli päässyt vuotamaan lattialle ja maaperään.

Käsiteltävässä tapauksessa säiliöauto on ollut liikenteessä, ja sitä on käytetty tarkoitukseensa eli polttoöljyn kuljetukseen ja kuormaamiseen. Liikennevakuutuslain 2 § ei sovellu tapaukseen. Näistä seikoista pelkästään ei kuitenkaan vielä ole pääteltävissä, että kyseessä olisi liikennevahinko eli että öljyn vuotaminen olisi aiheutunut liikenteellisestä riskistä.

Lautakunnan näkemyksen mukaan käytöstä poistetun säiliön vuotamisesta aiheutunut öljyvahinko ei ole liittynyt välittömästi ajoneuvon liikenteeseen käyttämiseen siten, että vahinko olisiaiheutunut riittävän läheisesti moottoriajoneuvon liikkeestä, sijain­nista tai muusta siihen liittyvästä ns. liikenteeseen käyttöön liittyvästä yleisvaa­rallisesta ominaisuudesta. Öljyn purkamisessa on noudatettu tavanomaista menettelyä eikä vahingon syntymisen voida katsoa johtuneen kuljettajan menettelystä tässä ominaisuudessa. Kiinteistön omistajan vahingot eivät siten ole syy-yhteydessä moottoriajoneuvon liikenteeseen käyttämiseen eikäaiheutuneita vahinkoja siten tule korvata säiliöauton liikennevakuutuksesta.

Lautakunta ei suosittanut vakuutusyhtiön korvauspäätöksen muuttamista.

Lautakunta oli yksimielinen.