Lautakunta

Elatuksen menettäminen. Avoliitto. Perhe-eläkkeen lakkauttaminen.

LV 19/1523

Istunto 30.10.2020                             

Kysymys lautakunnassa oli ensinnäkin siitä, oliko kyseessä avoliitto ja toisaalta siitä, olivatko lesken henkilökohtaiset olosuhteet muuttuneet avoliiton johdosta niin olennaisesti, ettei hänellä voitu katsoa enää olevan oikeutta perhe-eläkkeeseen liikennevakuutuksen perusteella. Lautakunta katsoi, ettei avoliitto sellaisenaan yksin ollut peruste perhe-eläkkeen lakkauttamiselle, jos edunsaajan elatuksen tarpeesta ja olosuhteista oli esitetty selvitystä, jonka perusteella kokonaisarvio lesken elatuksen tarpeesta oli tehtävissä. Lautakunta katsoi asiaa kokonaisuutena arvioiden, että puheena olevassa tapauksessa kyseessä oli avoliitto ja sen perusteella liikennevakuutuslain 6 §:n 2 momentissa tarkoitettu henkilökohtaisten olosuhteiden olennainen muutos, jonka johdosta lesken oikeus saada liikennevakuutuksesta perhe-eläkettä voitiin lakkauttaa.      

TAPAHTUMATIEDOT

Lausunnonpyytäjälle oli vahvistettu maksettavaksi perhe-eläke liikennevahingossa menehtyneen puolisonsa jälkeen vuonna1990.

Vakuutusyhtiöoli korvauspäätöksessä vuonna 2018 ilmoittanut, että lausunnonpyytäjällä ei ollut enää oikeutta lesken perhe-eläkkeeseen vuodesta 1998 jatkuneen avoliiton johdosta.

LAUSUNTOPYYNTÖ

Lausunnonpyytäjä vaati, että lesken perhe-eläkkeen maksamista jatketaan. Lausunnonpyytäjä katsoi, ettei kyseessä ollut avoliitto. Oletettu avopuoliso ei ollut kirjoilla samassa talossa kuin lausunnonpyytäjä silloin, kun yhtiö oli tehnyt korvauspäätöksen. Lausuntopyynnössä viitattiin ennen korvauspäätöstä tehtyyn olosuhdekyselyyn, jonka mukaan lausunnonpyytäjä ei ollut avoliitossa. Lausunnonpyytäjä katsoi edelleen, ettei hänen taloudellinen tilanteensa ollut parantunut oletetun avoliiton johdosta, koska oletetulla avopuolisolla ei ollut tosiasiallista maksukykyä lausunnonpyytäjän elättämiseen. Vakuutusyhtiö oli antanut korvauspäätöksen lesken perhe-eläkkeestä vuonna 1990. Korvauspäätöksen mukaan vain uusi avioliitto lakkautti lesken perhe-eläkkeen. Avoliitto ei korvauspäätöksen mukaan vaikuttanut lesken perhe-eläkkeeseen. Lausuntopyynnön mukaan lesken tuli voida luottaa aikaisemmin annettuun korvauspäätökseen ja ohjeistukseen. Korvauspäätöksen mukaan lesken tuli viipymättä ilmoittaa, jos hän solmii avioliiton.

LAUTAKUNNAN LAUSUNTO

Vahinkohetkellä voimassa olleen liikennevakuutuslain (279/1959) 1 §:n 1 momentin mukaan liikennevakuutuksesta korvataan moottoriajoneuvon liikenteeseen käyttämisestä aiheutunut henkilö- tai omaisuusvahinko.

Liikennevakuutuslain 6 §:n mukaan liikennevahingon korvaus määrätään noudattaen vahingonkorvauslain (412/1974) 5 luvun 2 - 5 §:n ja 7 luvun 3 §:n säännöksiä.

Liikennevahinkolautakunnasta annetun lain 4 §:n (464/2016) mukaan lautakunnan tehtävänä on edistää korvauskäytännön yhtenäisyyttä antamalla liikennevakuutuslain mukaisissa korvausasioissa lausuntoja ja yleisiä soveltamissuosituksia. Liikennevahinkolautakunta on antanut liikennevahinkojen korvaustoimen yhtenäistämistä varten normeja ja ohjeita, jotka lautakunta on ottanut esitettyjen selvitysten ohella huomioon lausuntoa antaessaan.

Vahinkohetkellä voimassa olleen vahingonkorvauslain 5 luvun 4 §:n mukaan, jos elatukseen tai elatusapuun oikeutettu jää tarpeellista elatusta vaille sen vuoksi, että elatusvelvollinen on saanut surmansa, on hänelle korvausvelvollisen varallisuus ja olosuhteet huomioon ottaen tuomittava vahingonkorvaukseksi, mitä hän tarvitsee, kunnes voi elättää itsensä.

Jos jatkuvan korvauksen suuruuteen tai elatuksen tarpeeseen vaikuttavat henkilökohtaiset olosuhteet ovat olennaisesti muuttuneet sen jälkeen, kun korvaus on tuomiolla tai sopimuksella määrätty, voidaan korvausta liikenne-vakuutuslain vahinkohetkellä voimassa olleen 6 §:n 2 momentin mukaan vastaavasti oikaista. Korvauksen suuruus määräytyy liikennevahinkolautakunnan normeissa ja ohjeissa esitettyjen laskentaperusteiden mukaisesti.

Liikennevakuutuslain (279/1959) 17 a §:ssä tarkoitettu liikennevahinkolautakunta on antanut liikennevakuutuksen korvauskäytännön yhtenäistämiseksi kiertokirjeitä avoliiton vaikutuksesta liikennevakuutuksen perhe-eläkkeeseen (12/1987 ja 14/1992). Niiden mukaisesti avoliitto on voinut synnyttää oikeuden perhe-eläkkeeseen muun muassa silloin, kun avopuolisot ovat asuneet yhdessä avioliitonomaisessa suhteessa ainakin kolmen vuoden ajan. Perhe-eläke on voitu tuolloin myös uuden avoliiton johdosta lakkauttaa samojen edellytysten täytyttyä. Avoliiton katsotaan lähtökohtaisesti parantavan edunsaajan taloudellista tilannetta, koska uusi puoliso jakaa asumiskustannuksia edunsaajan kanssa. Perhe-eläkkeen lakkauttaminen on ollut vakiintuneessa korvauskäytännössä lähtökohtana, ellei edunsaaja ole yksittäistapauksessa esittänyt selvitystä siitä, että avoliitto ei paranna hänen taloudellista asemaansa siten, ettei hän ole enää elatuksen tarpeessa. Elatuksen tarpeen arvioinnista on korkein oikeus antanut ratkaisun KKO 1990:128.

Lautakunnan nykyisten ohjeiden mukaan uusi avio-, avoliitto tai rekisteröity parisuhde on olosuhde, joka otetaan huomioon harkittaessa tarvetta saada korvausta elatuksen menetyksestä. Pääsääntöisesti uuden avio- tai avoliiton katsotaan parantavan tai muuttavan korvaukseen oikeutetun taloudellisia olosuhteita sillä tavoin, että tarvetta elatuksen menetyksen korvaamiseen liikennevakuutuksesta ei enää ole.

Vakuutusyhtiöllä on niin pitkälle selvitysvelvollisuus, kun asiat ovat selvitettävissä julkisesti saatavilla olevista lähteistä. Vakuutusyhtiön selvitysvelvollisuus ei kuitenkaan vapauta korvauksen vaatijaa velvollisuudesta osoittaa elatuksen tarvetta kyseessä olevissa tilanteissa. Lautakunta katsoi, että mikäli edunsaaja ei esitä selvitystä elatuksen tarpeestaan, on perhe-eläkkeen lakkauttaminen perusteltua. Mikäli edunsaaja toimittaa selvitystä, voidaan elatuksen tarve arvioida selvityksen perusteella. Yksinään avoliitto ei kuitenkaan riitä perusteeksi lakkauttaa perhe-eläkettä.

Liikennevakuutuslain (279/1959) 17 a §:n mukainen liikennevahinkolautakunta on 18.1.1990 käsitellyt lausunnonpyytäjän perhe-eläkeasiaa ja antanut siitä lausunnon. Lausunnon mukaan; ”jos lesken henkilökohtaiset olosuhteet olennaisesti muuttuvat, yhtiön on tarpeelliset selvitykset hankittuaan tehtävä uusi esitys”.

Vakuutusyhtiön korvauspäätöksen mukaan; ”Jos jatkuvan perhe-eläkkeen suuruuteen tai elatuksen tarpeeseen vaikuttavat henkilökohtaiset olosuhteet muuttuvat olennaisesti sen jälkeen kun eläke on vahvistettu, voidaan eläke liikennevakuutuslain 6 §:n 2 momentin mukaan vastaavasti oikaista”.

Vakuutusyhtiön korvauspäätöksessä vuonna 1990 on mainittu, että avioliiton solmimisesta on ilmoitettava yhtiölle. Lautakunnan käsityksen mukaan korvauspäätöstä ei voida tulkita niin, että vain uusi avioliitto olisi peruste lakkauttaa lesken perhe-eläke ja ettei mahdollinen avoliitto vaikuttaisi oikeuteen saada perhe-eläkettä liikennevahingon seurauksena kuolleen puolison jälkeen.

Puheena olevat henkilöt ovat asuneet samassa osoitteessa yli 19 vuotta. Sillä seikalla, että oletetun avopuolison vakituinen osoite on muuttunut yhtiön perhe-eläkkeen lakkauttamista koskevan lausuntopyynnön jälkeen, ei ole vaikutusta asian arviointiin.

Asiassa on myös vedottu siihen seikkaan, että asumisjärjestely oli osaltaan johtunut terveydenhoitoon ja hoitopaikan valintaan liittyvistä syistä. Lautakunta ei pitänyt uskottavana, että asumisjärjestely olisi tehty tietyn hoitopaikan vuoksi. Terveyspalveluiden asiakkailla on Suomessa valinnanvapaus. Asiakkaalla on oikeus valita tietyin edellytyksin hoitopaikka ja hoitava terveydenhuollon ammattilainen myös oman sairaanhoitopiirin ulkopuolelta. Erikoissairaanhoidon hoitopaikka valitaan yhdessä lähetteen tekevän lääkärin kanssa.

Lausuntopyynnössä vedottiin siihen, että oletetulla avopuolisolla oli alhaiset tulot eikä siten elatuskykyä. Asiaa tulee kuitenkin arvioida kokonaisuutena. Lautakunta katsoi, että alhaisetkin tulot ovat lisänneet koko talouden tuloja. Siten avoliiton voitiin katsoa parantavan tai muuttavan korvaukseen oikeutetun taloudellisia olosuhteita sillä tavoin, että tarvetta elatuksen menetyksen korvaamiseen liikennevakuutuksesta ei enää ollut.

Asiassa ei ollut esitetty sellaista selvitystä, jonka perusteella avoliittoa ja sen vaikutusta elatuksen tarpeeseen olisi tullut arvioida pääsäännöstä poiketen. Lautakunta katsoi, että kyseessä on ollut avoliitto, jota oli pidettävä liikennevakuutuslain 6 §:n 2 momentissa tarkoitettuna henkilökohtaisten olosuhteiden olennaisena muutoksena ja jonka johdosta lausunnonpyytäjän oikeus saada liikennevakuutuksesta perhe-eläkettä voitiin lakkauttaa.

Lautakunta ei suosittanut korvauspäätöksen muuttamista.

Lautakunta oli yksimielinen.

Vuosikertomukset